Vuoden 2020 lopulla uutisoitiin lasten Move -mittausten tuloksista. Mittaukset tehdään kouluissa vuosittain 5. ja 8. luokkalaisille tytöille ja pojille. Mittauksiin voi tutustua täältä https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/move-mittaus.
Mittausten tulokset kertovat lasten heikentyvästä kestävyyskunnosta. Käyrä on ollut jo pitkään alaspäin ja näyttäisi, että siihen suuntaan mennään jatkossakin. Myös muut mittaustulokset esimerkiksi liikkuvuustestit kertovat istuvasta ja passiivisesta elämäntyylistämme. Tuloksiin voi tutustua täältä https://www.oph.fi/fi/uutiset/2020/move-mittaukset-2020-lasten-ja-nuorten-kestavyyskunto-heikentyy-muu-fyysinen
Tulosten pitäisi herättää niin yhteiskuntaa mutta varsinkin vanhempia miettimään, miten omat lapset saadaan liikkumaan nyt ja tulevaisuudessa. Koululiikunta tavoittaa kaikki lapset mutta tosiasia on, että kerta tai kaksi viikossa liikuntaa koulussa ei riitä mihinkään. Tutkimusten mukaan 90min liikuntatunnista itse liikettä on noin 35-40min. Tämä johtuu siitä, että tunnista menee aikaa vaatteiden vaihtoon, opetukseen, kasvatukseen, järjestelyihin ja peseytymiseen. Liikunta muuten on yksi suosituimmista oppiaineista kouluissa, joten sitä kautta koulujen liikuntatunteihin panostamalla eli niitä lisäämällä saataisiin varmasti hyviä tuloksia aikaan. Mutta tämä vaatisi isoja resursseja koulujen tuntikehyksiin ja samalla alakouluihin tulisi palkata liikunnanopettajat vetämään liikuntatunnit.
OKM on lähtenyt viemään eteenpäin hanketta “Suomen malli”, jossa halutaan tuoda harrastus koulupäivän yhteyteen. Ajatus on varmasti hyvä ja kukapa vanhempi ei haluaisi, että lapset jäisivät suoraan koulusta harrastamaan, palaisivat kotiin samoihin aikoihin vanhempien kanssa ja ilta saataisiin olla yhdessä kotona. Positiivista on, että asialle pyritään tekemään jotain. Toteutus voi sitten taas olla toinen juttu. Koulun jälkeinen kerhotoiminta ei ole mikään uusi keksintö. Omissa kouluissani kerhoja on tarjottu monena vuonna eri teemoilla viimeisen 10vuoden ajan. On ollut esimerkiksi palloilukerhoa, kuntoilukerhoa, nyrkkeyä ja tanssia mutta lopputulos on ollut joka kerta sama. Muutama hassu osallistuja. Ei ole ollut vaikutusta onko vetäjä ollut paikallisesta jalkapalloseurasta vai opettaja, näin ainakin yläkoulussa on tämä oman kokemukseni mukaan mennyt. Alakouluilla ongelma on monesti tilanpuute kesken koulupäivän, tilat ovat isompien lasten opetuskäytössä myöhään iltapäivään. Lisäksi ongelmaksi nousee se, että miten monipuolista tarjontaa saadaan koulujen yhteyteen, mistä ammattitaitoiset ohjaajat, välineet jne. Toivottavasti nämä haasteet ratkaistaan ja mallista saadaan toimiva ja pysyvä. Muuten tästäkin miljoonien eurojen hankkeesta käteen jää vain kiva ajatus.
Korona -aika on myös tuonut haasteita lasten liikkumiselle, se tulkittiin myös yhdeksi syyksi kestävyyskunnon laskulle mittauksissa. Pelkona on, että moni lopettaa harrastamisen ja liikkuminen vähenee entisestään. Liikkuminen on tutkitusti asia, johon lapsena opitaan ja nyt jos opitaan olemaan liikkumatta sitä vähääkään, niin tällä tulee olemaan kauas kantoiset vaikutukset yhteiskunnassamme. Lasten osuutta koronan levittäjinä on tutkittu ja niiden mukaan lapset eivät levitä virusta samoin kuin aikuiset. Tästä syystä myös koulut pysyvät lähiopetuksessa ja toivon että harrastaminen mahdollistetaan keväällä lapsille.